KIANTAJÄRVI
Runsaan 15 000 hehtaarin laajuinen, sokkeloinen ja noin 50 kilometrin pituinen Kiantajärvi on arvostettu kalavesi. Kianta on säännöstelty, mutta kesällä vesi on yleensä tasaisesti aivan ylärajassaan. Kalasto on vuosikymmenien aikana sopeutunut säännöstelyyn ja järvessä on hyvä muikkukanta, joka puolestaan kasvattaa uistelijoita kiinnostavaa petokalastoa.
Hauen, ahvenen ja siian lisäksi myös taimen ja järvilohi menestyvät Kiannassa. Edellisten lisäksi kuha on kotiutumassa Suomussalmen järvien kalastoon. Kiantaan laskee useita taimenjokia joissa on luonnonvaraisesti lisääntyvää lohikalastoa. Kiantajärven hyvät saaliit ovat kuitenkin pääosin tulosta säännöllisistä istutuksista. Kiantajärvellä on taimenen lisäksi panostettu myös järvilohen istutuksiin ja niistä on saatu hyviä tuloksia. Esimerkiksi 6,5 kg saaliskala on määritelty kuuden vuoden ikäiseksi istukkaaksi. Lohi siis kasvaa hyvin Kiannan muikuilla.
Uistelijan kannalta houkuttelevimmat alueet ovat järven keski- ja luoteisosan Kiekkiselkä ja Horsmaselkä. Taimenta kannattaa etsiä saarten, niemien sekä selkämatalikkojen tuntumasta. Järvilohen taas tapaa useimmiten syviltä selkävesiltä pintavedolla. Kookas hauki viihtyy myös selillä, mutta haukea kannattaa uistella syvemmältä, noin viiden metrin tuntumasta.
Tasaisesti ympäri Kiantajärveä on laskuluiskia. Kiekkiselän Laitasaaressa on 8 hengen aina avoin autiotupa.
Kiantajärven veneenlaskuluiskat ja suuntaa-antavia lohikalojen ottialueita
Järvellä on kymmenkunta veneenlaskupaikkaa, joista suosituimpia ovat:
- Ämmänsaari, Jalonniskan venesatamassa on valettu laskuluiska.
- Suomussalmi, Isolahdessa on valettu laskuluiska.
- Juntusranta, venesatama jossa on laskuluiska.
- Kiannanniemi, kalasatamassa on valettu laskuluiska.
- Virtasalmi, kalasatamassa valettu laskuluiska.
Kiantajärven ja Vuokkijärven vieheyhteislupa-alue
VUOKKIJÄRVI
”Jos haluat oppia hauen uistelua, ei kannata lähteä Vuokkijärvelle. Sieltä saa haukia aina ja paljon. Ei siellä taitavaksi opi, luulee vain itsestään liikoja, kun kalaa tulee koko ajan.” Näin neuvoi muuan kajaanilainen kilpauistelija.
Suunnilleen puolet Vuokkijärven rannoista on avaraa männikkökangasta ja puolet laakeaa suota. Vuokki on voimakkaasti säännöstelty järvi ja matalilla rannoilla veden korkeuden vaihtelu vaikuttaa laajasti. Kymmenien vuosien aikana kalasto on jo sopeutunut säännöstelyyn ja pitkä, matala rantainen järvi on todella mahtava haukivesi. Esimerkiksi uistelukilpailuissa voittajien saaliit ovat usein yli 20 kiloa.
Parhaat uistelualueet ovat järven länsipäässä, mutta koko järvi on hyvää haukivettä. Kesäkelillä saaliit tulevat useimmiten suhteellisen syvältä uistelemalla. Tummavetisen järven hauille tarjotaan menestyksellä ärhäkän kirkkaita, usein keltasävyisiä syvännevaappuja.
Järveen istutetaan vuosittain myös huomattava määrä lohikaloja. Se näkyy saalistilastoissa ja kalastajat ovat huomanneet, että vaelluskaloja liikkuu runsaasti myös lähivesissä. Myös kuha on hyvin kotiutunut Vuokkijärveen.
