Kuhmon kaakkoisosassa aivan valtakunnan rajalta alkavalla laajalla Saunajoen reitillä on kahden eri kalastuskunnan vesiä. Alajuoksulla ovat Lammasperän osakaskunnan vedet ja yläjuoksulla Saunajärven osakaskunnan vedet. Suurempi reitti kerää vetensä pohjoisesta Elimyssalolta Kiekinjokeen. Jokeen yhtyy kaakosta tuleva Kesselinjoki. Yhdyttyään joki jatkaa pikkuveljen eli Kesselinjoen nimellä. Toinen jokireitti alkaa etelästä Saunajärven alueelta ja virtaa Louhenjokena Saunajokeen. Vesistöjen rannoilla ei juurikaan ole asutusta. Alueella on kymmeniä erämaisia koskia, joilla hyvin harvoin tapaa toista koskikalastajaa.
KIEKINJOKI JA KESSELINJOKI
Kiekinjoen ja Kesselinjoen pitkät ja runsaskoskiset jokialueet löytyvät Kuhmon kaakkoisosasta Kiekinkosken kylän ja Kesselin kylän välimaastosta. Valtakunnanrajan tuntumasta Kivikiekistä ja Kiekinkoskelta alkava kymmeniä kilometrejä pitkä vesistö laskee kohti Lammasjärveä. Kesselinjoki yhtyy Kiekinjokeen Kesselin kylällä.
Kiekinjoen pääreitillä on lähes peninkulma virtaisaa jokea ja nimettyjä koskia löytyy ainakin kolmetoista. Yläosassa Kiekinkosken kylällä on järvialue. Järvet ovat hiekkarantaisia ja kylällä on harvaanasutun rajaseudun idylliä. Järvien välillä on kaksi koskea Kiekinkoski ja Välikoski, joille molemmille on helppo poiketa kalaan. Kiekinkosken kupeella on maatilamatkailuyritys, jolla on vuokramökkejä järvien ja joen rannoilla.
Puuranjärvestä alkaa yhtenäinen Kiekinjoki. Joki virtaa metsässä jatkuvana koskien ja suvantojen vuorotteluna ja useimmille paikoille päästäkseen on sonnustauduttava metsäpolulle. Joki on yli kymmenen metriä leveä ja sopivat kalastusvälineet ovat kevyt virveli tai perho-onki. Jokitaipaleelta löytyvät ylhäältä lukien Niskakoski, Ankapuura, Pikkupuura, Konttikoski, Vaaranpäänkoski, Saarikoski, Haasiokoski, Vääräkoski, Kaihtunkoski ja Kallioinen. Etelärannalla on yksityispalstoja, mutta pohjoisrannan voi vaeltaa ja kalastaa yläjuoksun metsätieltä alkaen aina maantiesillalle asti ja siitä edelleen alavirtaan koko Toivonkosken. Koskikalastusaluetta kertyy yhteensä noin 8 kilometriä. Lisäksi viereisellä pienemmällä sivujoella, Kesselinjoella on pitkät Kesselinkosket molemmin puolin maantietä. Kesselinjärven yläpuolelta retkeilykalastaja löytää pieniä rauhallisia koskia Ruotinjoelta ja Kälkäjoelta. Vesistöä alavirtaan mentäessä seuraava jokikalastusalue on noin kymmenen kilometrin päässä Lammasperän osakaskunnan koskilla.
KALASTO JA HOITO
Taimenet ovat koskikalastajien suosikkisaaliita täällä. Kiekinjoen ylimmät ja alimmat kosket, sekä satunnaisesti Kesselinkosket ovat kalastuskunnan istutuksissa etusijalla. Niihin istutetaan muutama kerta kesässä pyyntikokoisia taimenia, jotka levittäytyvät pitkin metsäjokien koskia. Harjuskanta on luontaisesti lisääntyvä mutta tuki-istutuksiakin tehdään ja harjuksia saadaan saaliiksi kohtuullisesti. Taimenen ja harjuksen pienpoikaset ovat osittain luonnostaan syntyneitä, mutta niitä myös istutetaan reitille. Kalastajien vastuulla on mahdollistaa niiden kasvu lisääntymiskokoon. Satunnaisesti koskilta saadaan saaliiksi myös hieman kookkaampiakin vaellustaimenia.
KIEKINJOEN KALASTUSKOHDETIEDOT
Kosket lueteltuna ylhäältä alavirtaan:
Kiekinkoski
- Pituus: 220 m
- Putous: 1,5 m
- Keskivirtaama: 4,2 m3/s
Välikoski
- Pituus: 240 m
- Putous: 1,5 m
- Keskivirtaama: 4,8 m3/s
Niskakoski
- Pituus: 300 m
- Putous: 0,8 m
- Keskivirtaama: 4,8 m3/s
Ankapuura
- Pituus: 400 m
- Putous: 4,2 m
- Keskivirtaama: 4,8 m3/s
Pikkupuura
- Pituus: 250 m
- Putous: 1,3 m
- Keskivirtaama: 4,8 m3/s
Konttikoski
- Pituus: 100 m
- Putous: 1,2 m
- Keskivirtaama: 4,9 m3/s
Vaaranpäänkoski
- Pituus: 550 m
- Putous: 5,5 m
- Keskivirtaama: 4,9 m3/s
Saarikoski
- Pituus: 160 m
- Putous: 1,4 m
- Keskivirtaama: 5,0 m3/s
Haasiokoski
- Pituus: 450 m
- Putous: 2,8 m
- Keskivirtaama: 5,0 m3/s
Vääräkoski
- Pituus: 480 m
- Putous: 3,8 m
- Keskivirtaama: 5,0 m3/s
Kaihtunkoski
- Pituus: 300 m
- Putous: 1,0 m
- Keskivirtaama: 5,0 m3/s
Kallioinen
- Pituus: 380 m
- Putous: 2,8 m
- Keskivirtaama: 5,0 m3/s
Toivonkoski
- Pituus: 400 m
- Putous: 3,2 m
- Keskivirtaama: 5,1 m3/s
