Kongasjoella kutualuekunnostuksia talkoilla
Taimen ja harjus pääsevät kutemaan Paltamossa
Talkooryhmä rakensi taimenille ja harjuksille kutusoraikot 8 eri kohteeseen Kongasjoelle. Projektia vetäneen Raimo Kantolan mukaan tavoitteena on luonnontila.
Lari Seppinen
Kun kalastuskunta totesi taimenen ja harjuksen luonnollisen lisääntymisen olevan lähes nollilla, Paltamon I osakaskunta pohti, mitä voisi tehdä asialle.
Talkooväki alkoi osakaskunnan puheenjohtaja Raimo Kantolan johdolla rakentaa kutusoraikkoja.
– Itse asiassa myös pikkupoikaset tarvitsisivat kasvupaikkoja, mutta emme pysty rakentamaan niitä.
Viikonloppuna
talkootyöt tulivat päätökseensä.
Jokivarteen tuotiin täysi rekallinen soraa, jotka tiputettiin jokaisen kosken niskalle.
– Teimme soraikot niskalle sen takia, että poikaset leviäisivät kesällä viuhkana matalaan vesisammalta kasvavaan koskeen.
Yleensä tällaiset projektit tapahtuvat ministeriöiden, metsähallituksen ja ely-keskuksen rahoittamina. Silloin ne ovat hintaluokaltaan noin 100 000 euroa.
Kantola halusi välttyä anomusruljanssilta.
– Pystyimme käynnistämään ja rahoittamaan tämän itse. Budjettimme on pieni ja ekologinen.
Oulujärven kalastusalue rahoitti soran oston ja kuljetukset.
Työ tapahtui 8 eri kohteessa, joista 2 oli koneella tehtäviä paikkoja.
Käsin tehtyjä työpisteitä olivat Leilinkosket, Haasiuskoski, Saarikoski, Kiltunniemi, Lantinkoski ja Hautakoski.
Talkooporukassa on yksi paikkakuntalainen ja pari kalastuskunnan henkilöä. Muut ovat ulkokuntalaisia harrastajia.
Päämääränä on luonnontilan tavoittelu. Kantolan mukaan kyseessä on loputon urakka.
– Olemme niin kaukana siitä alkuperäisestä luonnontilasta, kun Kekkonen kalasteli täällä melkein ainoana miehenä. Silloin oli kalaa.
Osakaskunta olisi tyytyväinen, jos vesistöön saisi kestävän poikastuotannon.
Toinen päämäärä on taimen- ja harjuskannan kasvaminen Kongasjoessa.
Yksi keino on eräänlainen herrasmieskauppa, jossa kalastajat saavat isoa onkikalaa, jolloin toiveissa on, että he eivät kalasta pieniä taimenien poikasia.
– Meillä on loputon toive siitä, että ihmiset noudattaisivat alamittoja. On melkoinen ongelma sekä järvillä että joilla, kun keskenkasvuisia kaloja ongitaan poikasina ylös, Kantola harmittelee.
Harjus lisääntyy kevätkudun kautta. Taimenen kutukausi on syyskuun puolivälissä.
Kantolan mukaan siika on toistaiseksi menetetty, mutta sopivan pohjan tarjoavat paikat voisivat mahdollistaa kalalajin nousun.
Kalastuskunnan hallituksessa jokien ja kalastuslupien valvonnasta vastaava ja talkooryhmässä mukana oleva Ykä Määttä harmittelee valtiovallan asennetta luonnon arvoja kohtaan.
– Ne jäävät täysin toissijaisiksi. En halua politikoida, mutta pahalta näyttää, Määttä sanoo.
Määtän mukaan ajatuksissa valtaa liikaa se, mikä tuottaa.
Hän on tyytyväinen, että Terrafamen vaikutukset eivät yllä Kongasjokeen. Oulujärven vesistö näyttää Määtän mielestä jo pahalta.
– Kun pitoisuudet ylittävät tietyt arvot, niin ollaan jo kusessa, Määttä toteaa.
Kantola muistuttaa, että valtiovallalla on vuosittaisia hankkeita korjaaviin toimenpiteisiin.
– Pitäisi vain jaksaa kaivaa se tuki aina esiin sieltä, Kantola kertoo.
