Lentuankosken jättitaimen

Lämpimän kostea iltahämärä suorastaan tuoksuu taimenelle. Lentuan yläkoskella, sen alaosassa sidon siiman päähän Mörrimöykyn muunnoksen, astun veneeseen ja annan virran viedä miestä, siimaa ja perhoa. Rivakka ote airoista ja soudan kuohujen yli, samalla perho pyyhkäisee läheltä alapuolista karikon reunaa ja Pum! Sitten taimen syöksyilee suvannossa edestakaisin. Väsytämme toisiamme puolisen tuntia. Lopulta sovitan taimenelle pientä haavia, puoli kalaa on jo haavissa, mutta yllättäen taimen alkaa kaatua poispäin. Jostain vain ilmestyy vielä se puuttuva puoli metriä haavikättä ja 5,1 kiloinen taimen on haavissa sekä saman tien veneen pohjalla ja Huh!

Veikko Hiltunen,  Jyväskylä