Säännöt
Kainuun Kalatalouskeskus ry:n säännöt
Nimi ja kotipaikka
1 §
Yhdistyksen nimi on Kainuun Kalatalouskeskus ry, ja sen kotipaikka on Kajaanin kaupunki. Yhdistystä sanotaan näissä säännöissä kalatalouskeskukseksi.
Toiminta-alue
2 §
Kalatalouskeskuksen toiminta-alue on Kainuun maakunta. Tämän lisäksi kalatalouskeskus voi toimia yhteistyössä muiden samaan keskusjärjestöön kuuluvien maakunnallisten kalatalouden edistämisjärjestöjen kanssa myös lähimaakuntien alueella.
Tarkoitus
3 §
Alueellisena kalatalouden edistämisjärjestönä kalatalouskeskuksen tarkoituksena on kalatalouden yleisten edellytysten kehittäminen ja edistäminen toimialueellaan, jäsentensä, kalaveden omistajien, ammattimaisen kalastuksen yleisten toimintaedellytysten kehittäminen ja turvaaminen, kalastusalueiden, osakaskuntien ja muun kalavesien omistukseen perustuvan järjestötoiminnan sekä kalavesien hoidon edistäminen, kalastusharrastuksen yleisten edellytysten kehittäminen, sekä yleisen kalataloustietouden levittäminen laajojen kansalaispiirien keskuudessa ilman jäsenyysvelvoitetta. Kalatalouskeskuksen tarkoituksena ei ole voiton tavoittelu eikä sen toiminta saa muodostua pääasiallisesti taloudelliseksi.
4 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi kalatalouskeskus:
1) ohjaa ensisijaisesti jäseninään olevien kalastusalueiden, osakaskuntien, kalastusseurojen ja –kerhojen sekä kalastajaseurojen ja muiden vastaavien yhdistysten perustamista, lakisääteistä järjestäytymistä ja toimintaa,
2) toimeenpanee kalatalousalan esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia sekä järjestää alan kurssi-, näyttely-, kilpailu- ja retkeilytilaisuuksia,
3) tekee viranomaisille esityksiä ja aloitteita kalatalouden kehitystä tarkoittavien muutosten ja uudistusten aikaansaamiseksi sekä antaa lausuntoja ja suorittaa viranomaisen antamia tehtäviä,
4) harjoittaa kalatalouskeskuksen tarkoitusperiin sopivaa valistus- ja julkaisutoimintaa,
5) yhteisostojen aikaansaamiseksi pitää yhteyttä alan liikkeisiin ja järjestöihin,
6) suunnittelee, ohjaa ja neuvoo kalaveden käyttöä ja hoitoa, kalanviljelyä sekä avustaa ensisijaisesti jäsenistöään kalaveden hoitotoimenpiteiden toteuttamisessa sekä harjoittaa kalanviljelyä ja siihen liittyvää kokeilu- ja tutkimustoimintaa ja sitä koskevaa neuvontaa
7) avustaa asiantuntijana vesien moninaiskäytön ja velvoitehoidon suunnittelussa, toteuttamisessa sekä kalatalousedun valvontaan liittyvissä kysymyksissä,
8) kalatalouskeskus voi kuulua jäsenenä valtakunnalliseen ja maakunnalliseen kalatalous-alan järjestöön sekä maaseudun neuvonta- ja edistämisjärjestöön sekä muuhun sen toimintaan läheisesti liittyvään yhteisöön,
9) kalatalouskeskus voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteistöjä ja huoneistoja sekä irtainta omaisuutta,
10) kalatalouskeskus voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä toimintansa rahoittamiseksi pitää ravintolaa sekä järjestää arpajaisia ja harjoittaa pienimuotoista sijoitustoimintaa.
Jäsenet
5 §
Kalatalouskeskuksen varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä järjestäytyneet osakaskunnat, lakisääteiset kalastusalueet, rekisteröidyt kalastajaseurat ja –kerhot sekä muut vastaavat oikeuskelpoiset yhteisöt, joiden toiminta liittyy kalatalouteen. Kalatalouskeskuksen kannattavina jäseninä voivat olla kaupungit, kunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt. Kannattajajäsenillä on kalatalouskeskuksen kokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.
Kalatalouskeskuksen kunniajäseniksi voidaan valita henkilöitä, jotka ovat erikoisen ansiokkaasti toimineet kalatalouskeskuksen tarkoitusperien hyväksi.
Varsinaiseksi jäseneksi hyväksymisestä, kannattajajäsenyydestä ja kunniajäsenten valinnasta päättää kalatalouskeskuksen hallitus.
Jäsenen tulee toimia kalatalouskeskuksen sääntöjen ja tarkoitusten mukaisesti, noudattaen näihin sääntöihin perustuvia kalatalouskeskuksen kokouksen ja hallituksen päätöksiä sekä pyrkiä kaikin tavoin toiminnassaan edistämään kalatalouskeskuksen tarkoitusperiä.
Jäsenmaksu
6 §
Kalatalouskeskuksen varsinainen jäsen on velvollinen suorittamaan määrätyn vuotuisen jäsenmaksun, sekä kannattajajäsen vuotuisen kannatusmaksun.
Jäsen- ja kannatusmaksujen suuruus määrätään kalatalouskeskuksen kokouksessa.
Toimielimet
7 §
Kalatalouskeskuksen asioista päättää kalatalouskeskuksen kokous ja sen hallintoa hoitaa kokouksen valitsema kalatalouskeskuksen hallitus.
Kalatalouskeskuksen kokous
8 §
Kalatalouskeskuksen varsinaisia kokouksia ovat vuosi- ja syyskokous. Vuosikokous pidetään maalis-toukokuussa ja syyskokous loka-joulukuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin kymmenesosa (1/10) jäsenistä sitä hallitukselta vaatii kirjallisesti ilmoitettua asiaa varten. Kokouksien tarkemman ajan ja paikan määrää hallitus.
9 §
Kalatalouskeskuksen kokouksiin on varsinainen jäsen oikeutettu lähettämään yhden edustajan yhteisöstä.
Kullakin kokousedustajalla on kokouksessa yksi ääni.
10 §
Kutsu kalatalouskeskuksen kokouksiin toimitetaan kirjallisesti tai sähköpostilla kalatalouskeskuksen jäsenille varsinaisiin kokouksiin vähintään 14 päivää ennen kokousta.
Kokouskutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäväksi
Muu asia voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäväksi ja päätettäväksi vain siinä tapauksessa, että hallitus tekee siitä kokouksen alussa esityksen ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset. Jos jäsenyhteisö haluaa saada esittämänsä asian käsiteltäväksi kokouksessa on siitä tehtävä kirjallisesti esitys hallitukselle yhtä (1) kuukautta ennen kokousta.
11 §
Kalatalouskeskuksen kokouksen avaa kalatalouskeskuksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka heidän estyneinä ollessa hallituksen iältään vanhin läsnäoleva jäsen, jonka johtaessa puhetta kokous valitsee itselleen puheenjohtajan.
12 §
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Kokouksen avaus
Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat
Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenyhteisöt
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Esitetään vahvistettavaksi hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös ja esitetään tilintarkastajan lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta
Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä asianomaisille
Käsitellään hallituksen tai jäsenyhteisöjen 10 §:n mukaisesti vireille panemat muut asiat
Kokouksen päättäminen
13 §
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Kokouksen avaus
Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat
Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenyhteisöt
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Vahvistetaan hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiot sekä kokousedustajien kulukorvaukset seuraavalle vuodelle
Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruus ja maksutapa
Vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavalle vuodelle
Valitaan joka kolmas vuosi hallituksen puheenjohtaja
Valitaan hallitukseen jäsenet erovuorossa olevien tilalle
Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja
Käsitellään hallituksen tai jäsenyhteisöjen 14 §:n mukaisesti vireille panemat muut asiat
Kokouksen päättäminen
Kalatalouskeskuksen, sen hallituksen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Kalatalouskeskuksen kokousten pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava. Hallituksen kokouksen pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri. Hallitus tarkastaa pöytäkirjan heti tai seuraavassa kokouksessa. Valiokuntien päätökset ja pöytäkirjat tarkastaa hallitus.
14 §
Kalatalouskeskuksen kokouksessa kukin edustaja voi edustaa korkeintaan kolmea eri jäsenyhteisöä valtakirjalla. Kokouksen päätökseksi katsotaan, ellei laissa tai näissä säännöissä jonkin asian osalta määrätä toisin, se mielipide, jonka puolesta useimmat äänet on annettu. Äänten mennessä tasan, vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa päätökseksi tulee se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.
Hallitus ja puheenjohtaja
15 §
Hallituksen puheenjohtajana toimii kokouksen kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan valitsema puheenjohtaja, jota kutsutaan kalatalouskeskuksen puheenjohtajaksi. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusi (6) kokouksessa kolmivuotiskaudeksi (3) valittua varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenistä kaksi (2) on vuosittain erovuorossa.
Hallituksen jäseniä valittaessa pyritään siihen, että hallituksen jäsenet edustavat Kainuun maakuntaa mahdollisimman tasapuolisesti.
Hallituksen jäseniä ensimmäistä kertaa valittaessa määrätään erovuoroiset arvalla.
Hallituksen jäsenen tulee olla kalatalouskeskuksen varsinaisen jäsenen jäsen tai osakas. Jos varsinainen jäsen ei enää täytä tätä edellytystä, on hänen erottava hallituksen jäsenyydestä.
Hallitus valitsee vuosittain ensimmäisessä kokouksessaan varapuheenjohtajan keskuudestaan.
Hallitus voi valita avukseen keskuudestaan työvaliokuntia ja jaostoja. Jaostoihin voidaan ottaa jäseniä myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, jos vähintään puolet sen jäsenistä on puheenjohtajan lisäksi läsnä.
Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänestystapa hallituksessa on avoin. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.
16 §
Hallituksen tulee huolellisesti hoitaa kalatalouskeskuksen asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja kalatalouskeskuksen sääntöjen mukaisesti.
Hallituksen tehtävänä on:
1) edustaa kalatalouskeskusta ja valita tarvittavat edustajat keskusjärjestön kokouksiin, ja muihin mahdollisiin kokouksiin,
2) hyväksyä kalatalouskeskuksen uudet varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet sekä päättää kunniajäsenen valinnasta,
3) kutsua koolle kalatalouskeskuksen kokous, valmistella sille esitettävät asiat sekä panna täytäntöön kokouksen päätökset,
4) vastata ja valvoa että kalatalouskeskuksen varoja hoidetaan huolellisesti ja että tilinpäätös tehdään määräaikana, päättää jäsen- ja kannatusmaksujen perinnästä,
5) valmistella ehdotus kalatalouskeskuksen tulo- ja menoarvioksi,
6) laatia vuosittain toimintasuunnitelma sekä kertomus kalatalouskeskuksen toiminnasta,
7) ryhtyä toimenpiteisiin viranomaisen antamien tehtävien hoitamiseksi,
8) ottaa ja erottaa kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja ja muut toimihenkilöt, valvoa heidän toimintaansa sekä vahvistaa heidän palkkauksensa tulo- ja menoarvion puitteissa, sekä
9) ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin kalatalouskeskuksen tarkoitusperien edistämiseksi.
Kalatalouskeskuksen nimen kirjoittaminen
17 §
Kalatalouskeskuksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä toiminnanjohtajan kanssa, taikka kalatalouskeskuksen hallituksen määräämät toimihenkilöt yksin.
Toiminta- ja tilivuosi sekä tilintarkastus
18 §
Kalatalouskeskuksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja hallituksen laatima vuosikertomus sekä muut hallintoa ja toimintaa koskevat asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille ennen maaliskuun loppua.
Tilintarkastajan on viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta annettava hallitukselle kirjallinen kertomus kalatalouskeskuksen tilien ja hallinnon tarkastamisesta.
Eroaminen kalatalouskeskuksesta
19 §
Jäsen voi erota kalatalouskeskuksesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka kalatalouskeskuksen kokouksessa.
Jäsenyhteisön eroamisilmoitukseen on liitettävä pöytäkirjaote, josta eroamispäätös ilmenee. Jäsenen katsotaan eronneeksi kalatalouskeskuksesta sen kalenterivuoden lopussa, minkä aikana ilmoitus on tehty.
Jos jäsen muistutuksista huolimatta on laiminlyönyt jäsenmaksunsa suorittamisen, taikka on toiminnassaan sanoin tai teoin toiminut selvästi vastoin kalatalouskeskuksen tarkoitusperiä, on hallituksella, jäsentä kuultuaan, oikeus erottaa jäsen kalatalouskeskuksesta.
Eron tultua voimaan jäsen menettää kaikki jäsenoikeutensa.
Sääntöjen muuttaminen
20 §
Päätös sääntöjen muuttamisesta tai kalatalouskeskuksen purkamisesta edellyttää tullakseen voimaan, että muuttamisen tai purkamisen puolesta on annettu vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. Kalatalouskeskuksen sääntöjen muuttamisesta päätetään yhdessä kokouksessa ja kalatalouskeskuksen purkamisesta on päätettävä kahdessa kokouksessa joilla on väliä vähintään yksi kuukausi.
21 §
Kalatalouskeskuksen purkautuessa luovutetaan sen jäljellä olevat varat kalataloutta kalatalouskeskuksen toiminta-alueella edistävään tarkoitukseen kalatalouskeskuksen jälkimmäisen kokouksen päätöksen mukaisesti.
22 §
Muutoin noudatetaan, mitä voimassaoleva laki yhdistyksistä määrää.
