Kuhmon kaakkoisosassa aivan valtakunnan rajalta alkavalla laajalla Saunajoen reitillä on kahden eri kalastuskunnan vesiä. Alajuoksulla ovat Lammasperän osakaskunnan vedet ja yläjuoksulla Saunajärven osakaskunnan vedet. Suurempi reitti kerää vetensä pohjoisesta Elimyssalolta Kiekinjokeen. Jokeen yhtyy kaakosta tuleva Kesselinjoki. Yhdyttyään joki jatkaa pikkuveljen eli Kesselinjoen nimellä. Toinen jokireitti alkaa etelästä Saunajärven alueelta ja virtaa Louhenjokena Saunajokeen. Vesistöjen rannoilla ei juurikaan ole asutusta. Alueella on kymmeniä erämaisia koskia, joilla hyvin harvoin tapaa toista koskikalastajaa.
LAMMASPERÄN KOSKET
Lammasperän alueella yhtyy etelästä tuleva Saunajoki ja idästä virtaava Kesselinjoki (Komulanjoki). Näistä kahdesta Kesselinjoki on vesimäärältään isompi ns. pääuoma. Sen latvat yltävät valtakunnan rajan tuntumaan, josta vesistöt virtaavat kymmeniä kilometrejä muun muassa Kiekinjokena ja Kesselinjokena. Jokien yhdyttyä on koskien virtaama jo Kuhmon vapaista joista kolmanneksi suurin.
Lammasperän kosket löytyvät ajamalla noin 20 km itään Kiekinkoskelle vievää Hukkajärventietä (tie-9121) ja kääntymällä oikealle Lammasjärventielle. Lammasjärventietä on Saunajoen sillalle noin 2,5 km. Heti sillankorvassa on kalastajille laavu. Toinen kanoottivaeltajille ja kalastajille tarkoitettu laavu löytyy kämpän puoleiselta rannalta koskien alapuolelta Lahnasuvannosta. Sillan vieressä ja kosken rannalla sijaitsee metsästysseuran kämppä, jonka vuokraamista voi tiedustella kalavedenosakaskunnalta. Kämppään majoittuu reilusti toistakymmentä kalastajaa ja vuokralaisten käytössä on pihalla myös kota. Jokien pääuomassa on Niskakoskesta alkaen noin kaksi kilometriä vaihtelevasti kuohuvaa koskea Petkelkoskessa, Vääräkoskessa, Konttikoskessa, Kattilakoskessa ja Saunakoskessa. Lisäksi koskien välillä on jalokaloille mieleisiä sopivasti virtaavia suvantoja. Noin 20 metriä leveissä koskissa on kalapaikkoja pitkin matkaa ja ne tavoittaa pääosin yhdeltä rannalta kalastaen. Maantiesilta on mukavasti koskivesien puolivälissä. Jos koluaa huolella molemmat rannat sekä sivujoen, riittää koskikalastajalla tutkittavaa useaksi päiväksi. Koskialueet päättyvät Lahnasuvantoon, jonka jälkeen joki virtaa rauhallisesti Lammasjärveen. Saunajoki liittyy pääuomaan etelästä Vääräkosken kohdalla. Noin 5-10 metriä leveä Saunajoki on vesimäärältään reilusti Kesselin uomaa pienempi. Siikakoski ja Huhmarus ovat joen alajuoksun koskia, joita monet pitävät vähintään pääuoman koskien vertaisina kala-apajina. Joen keskiosa virtaa rauhallisesti ja taas alueen yläosassa aivan maantien tuntumassa on pari lyhyttä nivamaista koskea.
KALASTO JA HOITO
Lammasjärvestä ja koko Kuhmon järvialueelta taimenet vaeltavat Lammasperän koskiin ja edelleen ylävesille. Taimenia saadaankin alueelta läpi kauden. Useimmiten saalistaimenet ovat kotoisin osakaskunnan joki-istutuksista, jotka ovat peräisin joko mätirasia- tai pienpoikas istutuksista.
Alueen koskissa elää ja lisääntyy myös paikallinen harjuskanta. Lammasperän koskiin on kunnostettu kutusora-alueita, jotta taimenen ja harjuksen luonnon lisääntyminen paranee. Osakaskunta istuttaa jokiin myös harjuksen ja taimenen pienpoikasia. Suvannoista siiman päähän on mahdollista saada haukia, ahvenia ym. kalaa.
LAMMASPERÄN KALASTUSKOHDETIEDOT
Kosket lueteltuna ylhäältä alavirtaan:
Vääräkoski
- Pituus: 200 m
- Putous: 1,6 m
- Keskivirtaama: 11,3 m3/s
Konttikoski
- Pituus: 100 m
- Putous: 0,5 m
- Keskivirtaama: 11,3 m3/s
Kattilakoski
- Pituus: 430 m
- Putous: 2,5 m
- Keskivirtaama: 11,3 m3/s
Saunakoski
- Pituus: 650 m
- Putous: 2,0 m
- Keskivirtaama: 11,3 m3/s
