Naamankajoki ja Näljänkäjoki kuuluvat laajaan Korvua-Näljänkäjoen yhteislupa-alueeseen. Alue on 110 km pitkä jokikalastuskohde viehekalastukseen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun harvaan asutuilla rajamailla. Lupa-alueeseen kuuluu yli 60 koskea ja lisäksi lukuisa määrä pienempiä virtapaikkoja seitsemän eri osakaskunnan, yhden yksityistilan sekä Metsähallituksen vesialueilla. Alueella on siis runsaasti tilaa kalastaa.
Pääkohdekalana alueella on harjus, mutta paikoittain on mahdollisuudet myös taimeneen. Kalasto on pääosin luonnonkierrosta peräisin, sillä jokiin ei ole tehty istutuksia vuosiin. Kalakannan elinvoimaisuuden turvaamiseksi alueelle on säädetty tiukemmat lupaedot kuin pyyntikokoisen kalan istutuksilla hoidetuilla virkistyskalastuskohteilla. Myös kalojen saaminen on haastavaa, mutta taitava kalastus palkitaan kauniilla, ehjäeväisellä jalokalalla, -joka ei takuulla antaudu helpolla haavittavaksi!
Osa koskista on autolla saavutetavissa, mutta joidenkin koskien tavoittaminen vaatii kävelyä. Suurin osa koskista sijoittuu metsäalueille. Yhteislupa-alueen palveluvarustus on kokonaisuudessaan vaatimaton. Alueella on muutama autiotupa ja Lylyjoen Kinkelinkosken-, ja Korvuanjoen Lahnasenkosken alla on laavu/kota ja nuotiopaikka.
NAAMANKAJOKI JA NÄLJÄNKÄJOKI
Kaksi vierekkäin virtaavaa metsäjokea muodostavat alueen, jossa on koskikalastajalle rauhaa ja paljon kalastettavaa. Tiet eivät vie jokirantaan, vaan useimmiten on sonnustauduttava patikointiin. Alueelle löytää Suomussalmi – Joukokylä tieltä (tie-8950) kääntymällä n. 14 km päässä Joukokylästä Luokkalantielle. Luokkalantie ylittää Näljänkäjoen Pitkäkosken niskalla ja edelleen n. 5,5 km jälkeen kääntyy metsäautotie Pyörteenahoon jokien väliseen niemeen, josta on tiepistoja molempien jokien tuntumaan. Kiehtäjänkoski on erillään joen alaosassa Puolanka – Taivaskoski tien (tie-800) varressa 7 km Joukokylästä pohjoiseen.
Naamankajoki
Perhokalastusalue
Naamankajoki eli Kokkokoski on vuolas metsäjoki, joka on lähes koko 4 kilometrin matkan yhtenäistä koskea. Naamankajärven alapuolella on pari nivaa ja pikkujärveä ennen varsinaista Kokkokoskien aluetta. Ylä Kokkokoski on noin kilometrin mittainen jyrkkä ja paikoin kalliorantainen, seuraava kilometri on rauhallisempaa koskea nimeltään Harrivirta ja lyhyen suvannon jälkeen kosket jatkuvat vielä noin kilometrin mittaisena Ala Kokkokeskena aina Näljänkäjokeen asti. Joki on noin 10 metriä leveä ja helposti yhdeltä rannalta kalastettavissa. Metsäjoen rannoilla ei ole virallisia taukopaikkoja tai polkuja. Naamankajoki on kalastettavissa vain perholla.
Näljänkäjoki
Viehekalastusalue
Näljänkäjoella yhteisluvalla kalastettava alue on noin 20 kilometriä pitkä. Joki alkaa Näljänkäjärvestä ja virtaa metsän keskellä noin kymmenen kilometriä koskisena pikkujokena. Luokkalan tien kohdalla oleva Pitkäkoski on yläjuoksun jyrkin koski on harjuksille mieleinen. Se on helposti saavutettava ja siksi varmaan alueen suosituin kalastuskohde. Pitkäkoski on lähes kilometrin mittainen, noin 10 metriä leveä ja siinä on putousta yli 8 metriä.
Puolivälissä jokitaivalta Näljänkäjokeen yhtyy etelästä Lylyjoki ja pohjoisesta Naamankajoki ja vesimäärä kasvaa yli kolmin kertaiseksi. Pääosin täällä Näljänkäjoki on rauhallista virtaa tai nivaa ja yltyy vuolaammaksi ja koskikalastajaan kiinnostavaksi kolmessa koskessa. Oravikoskelle ja Vääräkoskelle on kohtuullinen patikointimatka Naamankajoen alaosan koskilta. Molemmat kosket ovat yli puoli kilometriä pitkiä ja yli 20 metriä leveitä. Näljänkäjoen isoin koski on Kiehtäjä. Yli kilometrin mittainen, noin 30 metriä leveä ja vuolas koski kuohuaa Puolanka – Taivalkoski tien ali. Kosken tuntumassa on asutusta ja vastarannalla on kalanviljelylaitos jotka kalastajan tulee huomioida. Rannoilla ei ole virallisia polkuja tai taukopaikkoja.
Kalasto ja hoito
Jokien kalasto on luonnonvarainen. Naamankajoen Harrivirran nimestä voi päätellä, että harjus on alueen luontaisin ja merkittävin saaliskala. Naamankajokea on perinteisesti pidetty Näljänkäjokea saalisvarmenpana harripaikkana. Ilmeisesti vuolas sivujoki on pääuomaa parempi ruoka-apaja ja siksi houkuttelee jokeen kaloja. Näljänkäjoessa on taasen syviä virtoja ja kymmeniä kilometrejä rauhallisia jokialueita joissa kalat voivat kasvaa. Taimenet ovat joilla suhteellisen harvinaisia yllätyksiä. Suolijärvestä kuitenkin vaeltaa yläjuoksulle taimenia ja osa viihtyy harjuksien lailla koko ikänsä jokialueilla. Aiemmin uiton takia rännimäisiksi peratut kosket on 1990 –luvun lopulla kunnostettu kiveämällä. Kalastus säännöillä pyritään elvyttämään hyvää luonnontuottoa ja siksi Naamankajoessa on sallittua vain perhokalastus. Kalastajien on tärkeää noudattaa kalastussääntöjä ja alamittoja sekä oivaltaa vastuullisen harrastuskalastuksen merkitys luonnonlisääntymisen elvytykselle.
