Pajakkajoessa yhtyvät Kuhmon laajat järvi- ja jokivesistöt. Vesimäärältään Pajakka on Kainuun suurin vapaana kuohuva joki. Pajakka on tärkeä vaelluskalajoki ja mielenkiintoinen kalapaikka. Arvokkaan luonnonkalaston vahvistamiseksi joen kalastusta kehitetään kestävän kalastuksen lähtökohdista. Pyytikokoisten taimenten istutukset tehdään Kuhmon keskustan tuntumassa olevalle Pajakkakoskelle ja muu joki on luonnonkalaston varassa. Joen alajuoksun kalapaikat löytyvät Saarikoskelle vievän tien varrelta.
Pajakkajoki on jaettu kahteen kalastusalueeseen. Pajakkakoski ja Saarikoski ovat viehekalastusaluetta. Joen puolivälissä oleva Akonkoski muodostaa erillisen ekokalastusalueen, jonne tarvitaan oma kalastuslupansa ja jossa on voimassa ekokalastussäännöt.
HUOM! Pajakkajoessa viehekalastuksessa sallitaan ainoastaan väkäsettömät koukut, tai koukut joista väkäset on poistettu.
PAJAKKAKOSKI JA SAARIKOSKI
PAJAKKAKOSKI
Pajakkakosken pohjoisranta on koko matkan tervaveneiden vetosuistetta. Siellä on helppo liikkua kuivin jaloin pikkukengissäkin ja heitot tavoittavat helposti kiivaan keskivirran kalapaikat. Vaihtelevampi eteläranta vaatii kalastajalta enemmän, mutta on myös mielenkiintoisempi. Siellä rikkonainen ranta muodostaa päävirran sivuun kareja ja kalalle mieleisiä kosteita. Keskivirrassa ja syvänteissä lymynneet isotkin kalat tulevat yöllä ruokailemaan karien kupeisiin. Pajakkakoskessa riittää kalapaikkoja niskalta alas suvantoon asti.
SAARIKOSKI
Saarikosken metsäinen eteläranta on kokonaan kalastajien käytössä ja pysäköintipaikka on kosken vieressä. Saari ja kiviriutta jakavat kosken kahteen uomaan, joista pienempi virtaa etelärannalla. Kahluuvarusteet ovat välttämättömät, jotta pääsee kalastamaan keskikoskea ja pääuomaa. Pohjoisrannalla on yleensä vähemmän kalastajia ja kalastus onnistuu rannalta. Hyviä kalapaikkoja on molemmin puolin niskan karien kupeista aina alajuoksulle asti. Ajoittain myös sivu-uomassa viihtyy kunnon kaloja.
Kalasto ja hoito
Yli kilon painoiset istutustaimenet ovat tavallista saalista varsinkin Pajakkakoskesta. Osakaskunta on leikkauttanut istukkailta rasvaevät, jotta kalastajat voivat valikoida saaliikseen istukkaita ja vapauttaa villit taimenet kasvamaan sekä lisääntymään. Alapuolisen Ontojärven kookkaat, jopa usean kilon painoiset nousukalat, ovat joen halutuinta saalista. Hoitotoimien ja uusien sääntöjen tavoitteena on nimenomaan elvyttää kookkaita vaelluskaloja. Pajakkajoessa on myös hyväkasvuinen harjuskanta. Kalastajan tulee huomioida saalista ottaessaan myös harjuskannan rajallisuus ja esimerkiksi laskea kaikki keväällä harjukset takaisin kutemaan.
Kalastussääntöjen tavoitteena on suojella arvokkaita kutukaloja ja näin voimistaa luonnonkalastoa. Koko Pajakkajoki on keskitalvella rauhoitettu. Kalastus on sallittua huhtikuun alusta alkaen. Kevättalvella kalastajan on kuitenkin huomioitava kahluukieltoja ja keväällä kaikissa vieheissä on käytettävä väkäsettömiä yksihaaraisia koukkuja. Harjus on rauhoitettu koko joella huhtikuussa ja toukokuussa.
Pajakkajoen säännöillä mahdollistetaan taimenien ja harjuksien, aitojen luonnonkantojen vahvistuminen.
Tutkimusten mukaan järvitaimen kutee ensimmäisen kerran noin 60 cm:n mittaisena. Pajakkakoskella ja Saarikoskella kohdistetaan kalastus istutettuihin taimeniin. Istukkaat pystyy tunnistamaan, koska niiltä on poistettu rasvaevä. Villien rasvaevällisten taimenten annetaan kasvaa 60 cm alamittaan asti ja näin mahdollistetaan niiden luonnon lisääntyminen.
Pajakkajoella on tarjolla mielenkiintoista koskikalastusta mahdollisimman monille.
Koskikalastuksessa noudatetaan yhden taimenen saaliskiintiötä. Näin kalansaalis jakaantuu rehdisti useamman kalastajan kesken ja samalla kiintiö auttaa luonnon lisääntymistä.
