Sotkamosta itään, Tipasojan ja Lontan kylillä virtaa kaksi vierekkäistä joki- ja järvireittiä etelästä pohjoiseen. Molemmat laskevat Sotkamon isoihin järviin. Lontanjoki virtaa Sapsojärveen ja Tipasjoki Kiimasjärveen. Koska molemmat joet kuuluvat yhteen kalastusalueeseen, löytyy yhdellä koskiluvalla kalastettavaksi kymmeniä mielenkiintoisia kalakoskia.
Tipasjoen alueen suosituimmat kosket tavoittaa autoillen. Kalakohteisiin on opasteita Hiidenporttiin vievän Tipasojantien varrella. Alajuoksu on maalaismaisemaa. Toisaalta alueelle ovat tyypillisiä kuivat, komeat männikkökankaat ja jyrkkärinteiset harjut risteilevät vesireittien välisellä kannaksella. Tipasjoen yläjuoksun kalakohteet sijaitsevat laajalla metsäalueella Pieni- Tipasjärven pohjoispuolella. Hiidenportin kansallispuisto taasen sijaitsee alueen eteläpuolella, joten kalastusretkeen voi yhdistää koko perheen luontoretken.
Tipasjoen alaosa
Tipasjoki ja varsinkin sen alaosan kosket ovat jo vuosikymmeniä muodostaneet suositun koskikalastusalueen. Alueen kalastukselle ovat olleet tunnusomaista pienet noin 5 – 10 metriä leveät kosket sekä niistä saatavat kookkaat istukaslohet. Kalastuskohdetta on kehitetty jo vuosikymmenien ajan. Näyttävä esimerkki on Pungankoski, jonka rantaan on rakennettu liikuntaesteisille kalapaikat sekä komea kotatukikohta joka sopii isommankin seurueen etapiksi. Jokikalastus painottuu alkukesään. Esimerkiksi toukokuun viimeisen perjantain avajaiset on perinteinen kylätapahtuma. Kuitenkin esim. suurinkalakilpailu vuonna 2020 jää väliin. Kalakosket sitä vastoin ovat auki lähes ympäri vuoden ja rauhassa kalastaen tavoittaa koskista kirjolohia, villejä taimenia sekä harjuksia ja luonnonkaloja läpi kauden. Tipasjoen kalastetuin alue on Räätäjärven ala- ja yläpuolella Pungankoskella ja Välikoskella. Alajuoksulla on useita muitakin koskia ja putousta yhteensä yli 20 metriä. Kosket löytyvät jokea seurailevan Tipasojantien läheltä, joten kalalla on helppo pistäytyä. Välikoskelta löytyy matkailuyritys, joka tarjoaa mm. majoitusta, opastettuja kalastuspaketteja sekä yksityisen ”varman” lampikalaveden.
Tipasjoen yläosa
Pieni-Tipasjärven ja Kalliojärven välillä joki kulkee yli viiden kilometrin matkan metsien keskellä. Metsätaipaleen koskissa on putousta yhteensä yli 30 metriä ja potentiaalisia koskikalapaikkoja on kymmeniä. Metsäautotiet kiertävät yläosan jokialueen ja ylittävät joen vain Myllykosken niskalla Pieni-Tipaksen luusuassa. Jokivarsi on hyvin rauhallinen ja erämainen sillä tiet eivät kulje ihan jokirannassa. Metsäautoteiltä on asialliset opasteet suosituimmille kalakoskille kuten Myllykoskelle, Rajakoskelle, Pystykoskelle, Haarakoskelle ja Hevonperseenkoskelle. Haarakoskella ja Myllykoskella on tulipaikat polttopuineen. Lisäkohteita voi selvittää kartasta. Kalastona on istutuslohia sekä villejä taimenia ja harjuksia.
Lontanjoki
Lontanjoki löytyy ajamalla Tipasjoelta Välikosken ylittävää Lontantietä (tie-19171) noin viisi kilometriä Lonttaan ja kääntymällä Lontanjoentielle. Sitä ajetaan 1.05 km ja käännytään vasemmalle kohti jokea. Kynkäänkosken pohjoisrannalla on kalastajien pysäköintialue, infotaulu ja nuotiopaikka polttopuineen. Lontanjoen koskikalastuspaikat ovat Hietasenjärven alapuolella siltojen välisellä parin kilometrin jokitaipalella. Alueella on viisi kappaletta noin 5 – 10 metriä leveitä koskia. Suosituin kalastusalue on Niskakosken ja Ämmäkosken välillä. Koskilla kalastaessa ja rannoilla liikkuessa on kohteliasta huomioida ranta-asutus sekä välttää yksityistien siltaa. Tummavetisessä Lontanjoesta tulee saaliiksi istutettuja kirjolohia sekä vesistössä kasvaneita taimenia ja harjuksia.
Kalasto ja hoito
Pyyntikokoisia kirjolohia istutetaan useita kertoja kaudessa ympäri laajaa Tipasjoen ja Lontanjoen kalastusaluetta. Tavallisimpia pyyntikokoisten kirjolohien istutuskohteita ovat Tipasjoella Myllykoski, Rajakoski, Pystykoski, Haarakoski, Välikoski, Pungankoski ja Veneheitonkoski sekä Lontanjoen Niskakoski ja Kynkäänkoski. Istutuksia tehdään läpi kalastuskauden. Vesistöjen kosket ovat kunnostettu uittoperkauksien jäljiltä. Esimerkiksi käsityönä kunnostettiin koskien kutualueita, poikaskivikoita ym. lohikalojen elinympäristöä luonnonmukaisen lisääntymisen parantamiseksi. Osakaskunta elvyttää villiä koskikalastoa lisäämällä taimenen ja harjuksen pienpoikasistutuksia.
